Kriitikoita kritisoiden

Olen lyhyen taitelijaurani aikana törmännyt jos jonkinlaiseen kriitikkoon. Valitettavasti kovin moni heistä ei osaa antaa kritiikkiä oikein. Jotkut heistä eivät aina edes tiedä, mistä he puhuvat. Pariin mukavaan henkilöön olen törmännyt, jotka ovat osanneet antaa kritiikkiä rakentavasti ja suhteellisen täsmällisesti, mutta näitä ihmisiä on harmittavan vähän.

Miksi otan sitten kriitikot esille? No olen huomannut, että aina kun julkaisen uuden sarjakuvan tai piirustuksen, niin joltakin löytyy aina jotakin negatiivista sanottavaa niistä. Tämä ei ole mikään yllätys, mutta kun rupean katsomaan muiden artistien kommenttiosioita, niin arvaapa kuinka paljon negatiivista palautetta löydän? Aivan, en yhtään. Ei väliä kuinka huono tekele ruudulla sattuu olemaan, niin kaikki kommentoijat pitävät siitä. Eli kysymys kuuluu: Miksi kaikki kriitikot kerääntyvät minun töideni ympärille? Minä en edes pyydä kritiikkiä! Ja sitten ihmiset, jotka pyytävät kritiikkiä, eivät saa sitä! En ymmärrä!

No vihaanko sitten kritiikkiä? Kyllä ja en. Urani alussa se oli ihan kivaa, kun minulla ei ollut kokemusta piirtämisestä ja tarvitsin ohjausta, mutta nyt kun olen saanut hieman mainetta ja taitoa lisää, niin kritiikki on oikeastaan alkanut kyrsimään. Tai no ei oikeastaan se kritiikki, vaan ne ihmiset, jotka eivät osaa antaa sitä! Ei siinä ole mitään pahaa, jos henkilö osaa kertoa työn onnistuneet puolet ja kertoa loukkaamatta niistä epäkohdista. Mutta jos kriitikko keskittyy vain negatiiviseen puoleen ja ilmaisee sen tyyliin: "Rupesin nauramaan, kun näin tuon naaman", niin sitten sivuutan kommentin täysin. Sarjakuvien kritiikki-kommentteja lukiessa asiat vielä mutkistuvat, kun kriitikot eivät usein sano ruutua johon he viittaavat. Usein kuulee tällaista: "Twilight näyttää hieman hassulta tuossa". Minä taas sanon siihen: "Missä? Tässä sarjakuvassa on 21 ruutua, joista jokaisessa esiintyy Twilight. Kerro tarkemmin tai haista vittu". No ehkä ehkä minä asian vähän kiltimmin ilmaisen, mutta ymmärrätte kyllä asian laidan.

Huono kriitikko

Mutamaan otteeseen on tullut myös törmättyä henkilöihin, jotka eivät käsitä minun käyttävän omaa tyyliäni, vaan vertaavat sitä suoraan TV-sarjan tyyliin. Onpa tainnut pariin otteeseen tulla linkkiäkin, jonka sisältöä on kehotettu käyttämään viitteenä piirustuksilleni. Linkithän ovat tietysti sisältäneet kuvia suoraan TV-sarjasta, joilla minä en tee enää juuri paskaakaan. Miksi näin? Koska sarjan hahmot ovat kaksiulotteisia, mutta itse toteutan ne kolmiulotteisesti. Lisäksi sarjan ponien anatomiassa on niin paljon epäkohtia, että niiden käyttäminen viitteenä nykyään on myrkkyä.

Hyvänä esimerkkinä edellisestä on käyttäjä, joka rupesi jossain vaiheessa "kritisoimaan" töitäni tähän tapaan: "Sinun pitäisi tehdä niin ja näin". Eli minun olisi pitänyt tehdä kuten hän sanoo. Kaikista ärsyttävintä oli, että kommentit eivät koostuneet mistään muusta. Hän vain sanoi, että mikä on hänen mielestään väärin, joka minun pitäisi korjata. Mieleenpainuvin noista kommenteista oli: "You should shorten their legs" (suom. Sinun pitäisi lyhentää heidän jalkojaan). Henkilö ei koskaan vain ollut ajatellut, että entäpä jos pidemmät jalat ovatkin vain osa minun tyyliäni? Kyllästyin loppujen lopuksi siihen "kritisoimiseen" ja sanoinkin hänelle asiasta. Menetin tilaajan, mutta en voi sanoa, että jäi ikävä.

Mitäs seuraavaksi? Olin aikeissa laittaa tähän useita esimerkkejä huonosta kritisoinnista, mutta töilläni on niin paljon kommentteja, että kritiikkien löytäminen siitä kasasta on hankalaa. Suosittelen kuitenkin lukemaan töideni kommentteja läpi! Niistä löytyy välillä vaikka mitä hauskaa! Esimerkiksi joku ihminen on maininnut pariinkin otteeseen siitä, kun käytän sanaa "buck" sanan "fuck" sijaan. Tämä näyttää ärsyttävän häntä suuresti, joka on aiheuttanut hauskoja tekstiseinämiä täynnä kinastelua turhasta asiasta. Ja kyllä, käytän jatkossakin sanaa "buck" ihan vain vittuillakseni.

Tämä saattaa vähän kuulostaa siltä, että töideni kommenttiosiot koostuvat pelkästään kritiikistä. Se ei ole todellakaan totta! Ehkä vain 5% kommenteista ovat jollain tavalla negatiivisia. Jos kerta olen saavuttanut 3000 henkilön fanikunnan kahden vuoden aikana pelkkiä poneja piirrellen, niin voin olettaa ihmisten pitävän töistäni. Mielenkiintoisinta on se, että kaikkien kommenttien seasta mieleen jäävät parhaiten ne ikävimmät, vaikka niitä ei olisi paria enempää. Ihmisen mieli on erikoinen.

Ensi blogautuksessa astunkin sitten itse kriitikon saappaisiin! Kerron oman mielipiteeni kolmesta meikäläistä häiritsevästä ponipiirtäjästä ja heidän töistään. Yritän kyllä olla niin kiltti kuin mahdollista!