Avaruusinsinöörinä - Osa 2

Avaruusasemani kasvaa kasvamistaan hitaasti, mutta varmasti. Edellisen blogautuksen jälkeen, olenkin tehnyt yhtä sun toista aseman hyväksi. Kaikista merkittävin ero aikaisempaan nähden on kadonnut ulkoisen laskeutumisalustan kehikko hangaarin oikealta puolelta. Tältä tilanne näytti aikaisemmin tänään, ennen kuin rupesin työskentelemään sisätilan kanssa:

Päätin lisätä hieman väriä ja valoa pintaan.

Ensimmäisenä minun oli laitettava kuntoon aseman ilmalukko, jonka avulla aluksien ruumat on helppo tyhjentää ja täyttää. Aiemmin käytössäni oli suoraan yhdestä jalostamosta ulos törröttävä putki, jonka voi nähdä yhdestä edellisen blogautuksen kuvista. Se oli karmea ratkaisu, koska kokoajat puskivat jostain kumman syystä valmiit tuotteet säilöön ilmalukkoon varastokontin sijaan. Kyseessä oli kuitenkin muuten toimiva väliaikaisratkaisu, kunnes keksisin jonkin mielekkäämmän sijoittelun ilmalukolle. Miettiessäni ratkaisua, rupesin tutkimaan Space Engineersin ominaisuuksia, jotka olin jättänyt aiemmin vähälle huomiolle. Eikä aikaakaan, kun löysin etsimäni: Männät (piston). 

Kasaan laitettu ilmalukko.

Pidennetty ilmalukko.

Pelin mäntien kummastakin päädystä löytyy aukko tavaroiden läpivientiä varten, joka tekee niistä loistavan ratkaisun ilmalukoille! Moottoroitu osa venyy parhaimillaan 10 metrin pituiseksi, mahdollistaen alusten kiinnittämisen asemaan hyvinkin kaukaa. Jos lisää pitutta haluaa, voi mäntiä rakentaa aina useamman päällekkäin. Niiden toimintaa hallitaan asemaan tai alukseen rakennetusta ohjauspaneelista tai ohjaamosta, johon lukeutuu männän aktivoinnin lisäksi pituuden ja nopeuden säätely. Jos joku noissa laitteissa on omituista, niin se on niiden tarvitseva resurssimäärä. Niiden rakentaminen ei nimittäin vaadi paljon mitään, mutta uskon asian muuttuvan viimeistään pelin beetavaiheen aikana. Tämän johdosta, minulla oli varaa rakentaa yksi ilmalukko aseman kumpaankin päähän!

Löysin myös toisen mielenkiintoisen laitteen nimeltä roottori (rotor). Tuo nimi voi aiheuttaa paljon hämmennystä, koska sen voi sotkea joko suihkumoottoreihin tai sitten erillisiin rakennuskomponentteihin, joita kutsutaan moottoreiksi. Kyseessä on kuitenkin laite, jonka kanta pyörii akselinsa ympäri renkaan lailla, josta myös laitteen nimi tulee (rotate + motor = rotor). En alkuun keksinyt mitään visuaalista käyttöä hyödyllisempää moiselle kapistukselle, kunnes tajusin että niistä pystyy tekemään mechejä! Sellaisen kokoaminen on haastava homma, joka vaatii paljon leikkimistä, mutta kokeilen josko idea olisi toteuttamiskelpoinen sitten avaruusaseman valmistuttua.

Samalla peliin tuli myös uusi päivitys, joka toi uusia asioita ja sotki hieman vanhoja. Näkyvin lisäys lienee seiniin asennettavat ohjauspaneelit ja uudet käyntilankkujen (catwalk) osat. Jälkimmäisten asettaminen aiheuttaa valitettavasti pelin kaatumisen tällä hetkellä, mutta eipä tuolla kiire ole. Kuitenkin sinällään hauska juttu noiden osien saapuminen, koska juuri toivoin saavani käyttöön sellaisia! Päivitys sekoitti myös joitakin asetuksia avaruusaseman ja alusten toiminnoissa. Esimerkiksi laskeutumistelineet olivat automaattisella lukituksella manuaalisen sijaan ja mäntien asetukset olivat päin persettä. Sen kummempia ongelmia en huomannut. Äänimaailmaankin oli tullut uudistuksia, ja olivatpahan kehittäjät tehneet ainakin väliaikaisen ratkaisun katoavien äänien bugiin.

Mutta sitten takaisin avaruusaseman rakentamiseen! Sain vihdoin ja viimein painovoiman asemalleni, joten sisätiloissa liikkuminen ei vaadi enää rakettirepun käyttöä. Sellainen pieni miinuspuoli hommassa tosin on, että jouduin tekemään kaksi painovoimageneraattoria aseman epäsymmetrisen (tai liian symmetrisen) muodon takia. Tämä tarkoittaa sitä, että painovoima on tietyllä alueella asemaa normaalia vahvempi, joka taas tarkoittaa sitä, että hyvin pieni pudotus voi viedä suuren palasen elämästä. Tämän innoittaman sain laitettua sairastuvan kuntoon alta aikayksikön!

Pahasti keskeneräinen komentosilta.

Painovoiman vaikutusalueen säätäminen kesti melko pitkään, mutta ei lähellekään niin pitkään kuin aseman valojen säätäminen! Huomasin nimittäin, että valoihin pystyy tekemään järkyttävästi muutoksia, aina väreistä kirkkauteen saakka. Löysin myös loistavan ominaisuuden, jolla aseman toimintoja pystyy ryhmittelemään, ja näin ollen kytkemään monta asiaa päälle samanaikaisesti! Mutta koska valoja ei oltu asennettu järkevässä järjestyksessä (esim. ensin kaikki hangaarin valot ja sitten komentosillan valot), oli niiden toisistaan erotteleminen tuskaa. Mutta kun vihdoinkin sain jaettua valaistuksen viiteen eri osaan (hangaari, komentosilta, lääkintähuone, varastohuone 1 ja varastohuone 2), tuli aseman sisätiloista mukavan kirkkaat!

Hyvin valaistu varastohuone nro. 1. Vain väri seiniltä puutuu.

Loppuaika onkin sitten kulunut erilaisia malmeja etsiessä. Komentosillan lasitus nimittäin vaatii rutkasti silikonia. Asema on myös ruvennut syömään järkyttävästi polttoainetta, joten uraania täytyy ruveta kaivamaan entistä enemmän. Myös moottorikomponenttien valmistamiseen käytettävä koboltti pääsi loppumaan, joten jalostamot tekevät nyt kaikkea muuta paitsi hyvin tarpeellisia rautaharkkoja. Noh, Ainakin voin käyttää muiden raaka-aineiden jalostamiseen tarvittavan ajan rautamalmia kaivaen.

Jyrsitty asteroidi. Kaikki kuvassa näkyvä ruskea alue on joko rautamalmia tai nikkeliä. Niitä on vaikea erottaa toisistaan.